Norjan vaakuna
Yksi Euroopan pohjoisimmista maista, joka sijaitsee kätevästi Skandinavian niemimaalla, voi perustellusti olla ylpeä valtiosymboliensa vuosisatojen vanhasta historiasta. Historialaisten mukaan Norjan vaakuna on yksi vanhan maailman vanhimmista, siinä sijaitsevat symbolit ja hienojen kuninkaallisten värien värivalikoima todistavat selvästi tästä.
Luotettavan suojan alla
Norjan vaakunan päävärit ja symbolit määritetään asiaa koskevassa laissa ja kaukaisessa vuonna 1937 annetussa kuninkaallisessa asetuksessa. Näissä korkeimmalla tasolla annetussa asetuksessa vahvistetun kuvauksen mukaan kultaisen kruunun kruunaava leijona on keskeinen paikka Norjan vaakussa. Esihampuissaan hänellä on kirves, lisäksi hopeaväri-ase ja kärki - kulta. Leijona on kuvattu scarlet-kilpiä vasten - tämä vaakunan muoto on toinen edellytys. Lisäksi maan norjalaisen pääsymbolin kilpi kruunutetaan kruunulla, jossa on risti ja voima.
Kaikki kansallisessa tunnuksessa olevat muutokset on tehtävä erityistapauksia lukuun ottamatta yhteistyön kautta ulkoministeriön kanssa.
Valtion sinetissä näkyy Norjan virallisen symbolin kuva. Siinä on kruunu kruunattu vaakuna, ja ympyrässä on kirjoitettu maata hallitsevan hallitsijan nimi ja nimi.
Norjalaisia tarinoita
Historiallisten aikakauslehtien ja asiakirjojen tutkijat päättelivät, että leijona sijoittui ensin Norjan kuninkaiden vaakunaan XII vuosisadan lopulla. Kuningas Haakon Haakonsson päätti ensimmäisenä ottaa tämän valtavan eläimen heidän kilpestään, ja sitten perinne jatkoi hänen perillisensä, kuningas Magnus, lainsäätäjä. Ja Haakonin pojanpoika aseisti kuninkaallisen leijonan taistelukirvellä ja kruunasi hänet.
Trooppisten maiden ylpeää, uhkaavaa eläintä pidettiin pohjoisten kansojen ideoiden mukaan voittamattomana. Hänen esiintymisensä virallisissa merkeissä ja kilpeissä tuli siten voiman, rohkeuden ja voittamattomuuden symboli. Kirveen ulkonäkö selittyy sillä, että ensinnäkin tämä ase oli norjalaisten suosikki, ja toiseksi juuri tämä ominaisuus Norjan pää taivaallisella suojelijalla, St. Olavilla oli..
Kerralla kirves muuttui hiukan - hänen kahvaa pidennettiin, kerralla kirves alkoi muistuttaa raitaa. Sitten, vuonna 1844, kuningas palautti asetuksellaan taistelun ulkonäön taisteluaseeseensa.
Norja liittyi vapaaehtoisesti tai tahattomasti erilaisiin liittoihin ja menetti itsenäisyytensä ja vastaavasti sen tärkeimmän symbolin. 1900-luvun alku toi maalle kauan odotetun itsenäisyyden. Norja palauttaa perustuslaillisen monarkian aseman.
Maan uusi kuningas, legendaarisella nimellä Haakon VII, hyväksyi luonnoksen uudeksi-vanhaksi vaakunaksi. Siitä lähtien maan virallinen symboli on muuttunut vain vähän..
Valokuvat -
